Seuran alkutaipaleet

Poliisien ampumaseura perustettiin 3.3. 1927. Yhdistyksen puheenjohtajana aloitti ylikonstaapeli Juho Aalto ja sihteerinä Bertil Lahdenperä. Ensimmäisenä toimintavuonna järjestettiin kahdet kilpailut ja toiminta keskittyi lähinnä varojen hankkimiseen. Varojen keräystapa oli jokaviikkoisten tanssiaisten järjestäminen Runeberginkatu 16:ssa Poliisimaneesissa yhdessä Helsingin poliisiyhdistyksen ja Helsingin Poliisivoimailijain kanssa. PAS:n aloitteesta alkoivat kaupunkien poliisilaitosten väliset ampumakilpailut.

Vuonna 1930 saivat alkunsa Helsinki-Tallinna ottelut. Kilpailusta muodostui seuran ampumakilpailujen päätapahtuma ja sitä varten harjoiteltiin ja toimeenpantiin monet karsinnat joukkueen valitsemiseksi. Tallinnan poliisit veivät voiton kaikkina vuosina.

Vuonna 1936 poliisikomentajan erikoiskäskyllä määrättiin 17 seuran jäsentä ampumavalmennukseen. Valmentajaksi ja neuvonantajaksi määrättiin ylikonstaapeli Edvard Urja. Valmennustilaisuuksia oli 16 ja suurin osa niistä ampumaradalla. Ja tuloksia alkoi syntyä. Samana vuonna seura voitti ampujapiirin mestaruudet kaikilla aseilla. Edvard Urja osallistui seuran ensimmäisenä ampujana Suomen mestaruuskilpailuihin sijoittuen 10 parhaan joukkoon ja pääsi näin Presidentin kilpailuihin. Hän myös saavutti voiton Helsinki-Tukholma-kilpailuissa ampumalla maailmaennätyksen ylittävän tuloksen.

Suomen Ampujainliitto antoi seuran tehtäväksi järjestää vuoden 1937 MM-kilpailujen sotilaskiväärin katsastuskilpailut. Vuoden 1937 Helsingin MM-kisoihin osallistui 3 seuran jäsentä; Edvard Urja, Esko Urja ja Eino Honkapalo. Esko Urja saavutti mestariampujan kenttäammuntakilpailussa voiton uudella epävirallisella maailmanennätystuloksella ja Eino Honkapalo sijoittui palkintosijalle. Vuodesta 1940 vuoteen 1945 ampumatoiminta supistui sodan johdosta vähäiseksi koko maassa.

Vuodesta 1946 Poliisien Ampumaseuran toiminta jälleen vilkastui. Helsinki-Tukholma ottelut käynnistyivät. Seuran jäsen Eino Saarnikko edusti Suomea Tukholmassa MM-joukkueessa. Suomen Ampujainliitto nimesi Eino Saarnikon, Edvard ja Esko Urjan vuoden 1948 olympiavalmennusjoukkueeseen. Eino Saarnikko oli ensimmäinen PAS:n edustaja olympiakisoissa sijoittuen vapaapistoolikilpailussa yhdeksänneksi.

1950-luvulla seuran toiminta oli vilkasta ja menestystä tuli niin kotimaassa kuin Pohjoismaissakin. Mm. Tauno Ristolainen ja Ilmari Korpi aliottivat menestyksekkään uransa sijoittumalla poliisien EM-kilpailuissa Oslossa.

Seuraavalla vuosikymmenellä seuran toiminta jatkui edelleen vilkkaana. Vuonna 1963 PAS sai järjestettäväksi poliisien EM-kilpailut ja mittaviin kilpailujärjestelyihin saatiin apua Helsingin poliisilaitokselta. Stockholms Polisens Skytteföreningin kanssa käynnistettiin jälleen seuraottelu, joka oli ollut katkenneena toistakymmentä vuotta. Ampumamenestyksestä 1960-luvulla vastasivat mm. Pentti Palonen, Edvard Urja, Ilmari Korpi, Eino Pihlama ja Olavi Martikainen. Apulaispoliisimestari Edvard Urja myös aloitti pitkäaikaisen ja menestyksekkään puheenjohtajakauden Poliisien Ampumaseurassa. Vuosikymmenen lopulla seuralle niitti kunniaa Simo Morri, joka menestyi niin SM-tasolla kuin edustustehtävissä. Voittoja tuli mm. poliisien EM-kilpailuista.

1970-luvulla käytiin lukuisia seuraotteluita sekä jäsenten välisiä kilpailuja, mutta Helsinki-Tukholma-otteluihin varustauduttiin erityisen huolella. Pentti Palonen näytti, että hänen aikansa ei ole ohitse vaan päinvastoin. Ilmari Korpi, Tauno Ristolainen, Elmar Peltola ja Elias Alanko jatkoivat menestystään ikämiessarjoissa. Seuran uusia menestyksekkäitä tulokkaita olivat mm. kivääriampujat Matti J. Mikkola Kaarlo Lehtinen, Harri Näppäri, Eero Peltola, Timo Hagman ja pistooliampuja Jorma Niemi. Pienoiskivääriampuja Timo Hagman kohosi ylitse muiden. Hän edusti Suomea lukuisissa kilpaluissa aina Moskovan olympialaisia myöden. Samoin Matti J. Mikkola kohosi varmalla taidollaan kohti Suomen ampumahuippua. Myös PAS:n naisampujat osallistuivat kansallisiin koitoksiin ahkerasti.70-luvun lopulla seuraan liittyivät ensimmäiset siviilijäsenet.

Vuonna 1977 Poliisien Ampumaseuran vietti kunniakkaat 50-vuotisjuhlat poliisien kesäkodilla Lauttasaaressa 150 vieraan voimin. Juhlapuheen piti eversti Risto Erjola ja seuran puheenjohtajan Edvard Urjan laatima 50-vuotishistoriikki jaettiin juhlan yhteydessä kaikille juhlavieraille.

Komisario Olavi A. Mannonen aloitti puheenjohtajakauden vuonna 1978 vieden Suomen eturivin ampumaseuraa edelleen kohti hyviä saavutuksia ja hyvin järjestettyjä kilpailuja. Hän myös toimi lukuisten kilpailujen johtajana sekä joukkueen johtajana. Olavi Mannonen on kautta aikojen paras 5-ottelija. Hänellä on olympiahopeaa -56, mm-hopeaa -55 sekä joukkuepronssia -52 ja -56 olympialaisista. Puheenjohtaja Mannosen ansiota on pitkälti seuran oman ilma-aseradan saaminen Malmin uimahallin yhteyteen. Erinomaisista ja toimivista ratalaitteista ovat pääosin vastanneet Kaarlo Lehtinen, Elmar Peltola ja Kalevi Saarelma.

Valmentaja Esko Kolari on toiminut Timo Hagmanin, Harri Näppärin ja Leif Lajusen valmentajana, mutta on tarvittaessa antanut neuvoja muillekin seuran ampujille. Kaarlo Lehtinen valmensi Hagmania mm. Moskovan kisoihin. Seuran mestariampuja Jyrki Lehtonen nousi Moskovan koneeseen kaikkien valmennusrenkaiden ohitse.

1980-luku alkoi menestyksekkäästi. Moskovan olympiakisojen kolmesta pienoiskivääriampujasta kaksi oli Poliisien Ampumaseurasta; Timo Hagman ja Jyrki Lehtonen. Hagman sijoittui makuukilpailussa viidenneksi. Vuosikymmenellä kilpailtiin edelleen ahkerasti ja järjestettiin kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja. Mitalisijoilla nähtiin usein Matti J. Mikkola, Ilmari Korpi, Pentti Palonen, Elmar Peltola, Raimo Niiranen, Tauno Ristolainen, Elias Alanko, Kurt Thune, Tapio Kajan, Antero Volmonen, Ritva Mykrä, ja monet muut. Pistoolipuolellakin alkoi näkyä lupaavaa menestystä Palosen lisäksi.

Vuonna 1983 rakennettiin seuralle oma 24-paikkainen ilma-aserata Malmin uimahallin taloon. Radan rakentaminen vaati lukuisia talkootunteja seuran jäseniltä, mutta kovalla uurastuksella saatiin seuralle vihdoin oma kiintopiste. Rata oli valmistuttuaan ainoa yleisölle avoin rata pääkaupunkiseudulla.

Ylikonstaapeli Kaarlo Lehtinen siirtyi Poliisien Ampumaseuran johtoon vuonna 1985 ja vei seuraa eteenpäin vankalla ja monipuolisella ammattitaidollaan. Hän menestyi ampujana, toimi menestyksekkäästi valmentajana, toimi lukuisten leirien ja tilaisuuksien luennoitsijana kilpailujen vankkana johtajana ja jatkaa edelleen arvokasta työtään seuran ja ampujien hyväksi.

Samana vuonna seuraan perustettiin nuorisojaosto ja lukuisat ampumakoulut saivat alkunsa. Nuoret tulivat näin mukaan Poliisien Ampumaseuran toimintaan. Ensimmäinen leiri järjestettiin Karstulan ampumaviikolla ja toinen Kultajyväleiri Porvoossa. Myös haulikkoampujat aloittivat seuran piirissä.

60-vuotisjuhlat Kymmenvuotiskausi alkaa juhlimalla.

3.3.1987 seura täytti 60 vuotta ja pääjuhla järjestettiin poliisien Kesäkodilla Lauttasaaressa. Juhlapuhujina oli Suomen Ampujainliiton varapuheenjohtaja Heikki Koivisto. Iltajuhlaa vietettiin Karjala-talossa lähes sadan vieraan voimin. Seuran 87-vuotias perustajajäsen Bertil Lahdenperä oli läsnä niin päivä- kuin iltajuhlassakin. Opetusministeriö myönsi seuran jäsenille Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun ansiomerkit, jotka jaettiin juhlatilaisuudessa samoin kuin Suomen Ampujainliiton myöntämät ansiomerkit ja seuran omat ansiomerkit.

Juhlavuoden puheenjohtajana oli Kaarlo Lehtinen ja vuodesta 1993 seuraa johtava Matti J. Mikkola valmistautuu 70-vuotisjuhliin.

Poliisien Ampumaseura 1987-1997

Tammikuun 1987 kansainvälisissä ilma-asekilpailuissa menestyivät mm. Kurt Thune ja Arja Nopanen sekä nuori Mika Mikkola, joka Y16-sarajssa aloitti hurjan nousun kohti Suomen kärkeä. Urjan kisat olivat seuran juhlakilpailut ja Viikissä kirjattiin 148 kilpailusuoritusta. Vuoden aikana seuran kivääriampujat menestyivät erittäin hyvin, mm. Tapio Kajan saavutti henkilökohtaisen Suomen mestaruuden ja joukkue saavutti mestaruuden ilmakiväärillä ja 60 ls makuulta. Kurt Thune edusti Suomea Pohjoismaiden mestaruuskilpailuiden pienoiskiväärilajeissa. Kesäkuussa Suomi sai järjestettäväkseen Poliisien Euroopanmestaruuskilpailut Viikissä ja kilpailujen johtajana toimi Kaarlo Lehtinen vieden kisajärjestelyt läpi vankalla ammattitaidolla. Tapio Kajanin neljäs sija oli paras saavutus, Pentti Palosen, Eine Laitisen ja Matti J. Mikkolan suoritukset eivät yltäneet aivan kärkituloksiin.

Syyskuussa ammuttiin Viikissä PAS- Tukholma SPPF ottelu, jossa PAS voitti kaikki lajit vapaapistoolia lukuun ottamatta. Kilpailujen parhaasta suorituksesta vastasi Pentti Palonen ampuen olympiapistoolilla uuden kisaennätyksen.

Vuoden 1988 tärkeimpänä tavoitteena oli saada seurasta edustaja Soulin olympiakisoihin. Tavoitteessa onnistuttiin ja Kurt Thune valittiin Suomen joukkueeseen pienoiskiväärilajeihin. Makuukilpailun sijoitus oli 24.

Vuoden aikana järjestettiin Helsingin kansainväliset ilma-asekilpailut, Urjan kisat ja ilma-aseiden piirinmestaruuskilpailut. Mika Mikkolan menestys jatkui Y18-sarjassa, nyt tuli kaksi Suomen mestaruutta.

Toimintavuoden 1989 tavoitteet oli asetettu korkealla ja ainoastaan Mika Mikkola kykeni täyttämään häneen kohdistetut odotukset voittamalla Y18-sarjassa Suomen mestaruuden. Mika valittiin myös edustamaan Suomea nuorten PM-kilpailuihin Ruotsiin, jossa hän saavutti pronssia Y20-sarjassa 60 ls makuulta.

Seura sai järjestettäväkseen Suomen mestaruuskilpailut yhdessä HVA:n ja ESF:n kanssa Tapiolan Tuulimäen väestönsuojassa ja Laajasalon urheiluhallissa. Poliisien ampumaseuran jäsenet suorittivat pääosin kaikki tuomari – ja toimitsijatehtävät ja tulospalvelun hoiti HVA.

Ilmakiväärikilpailujen johtajan toimi Kaarlo Lehtinen. Järjestelyt onnistuivat hyvin, osanottajia oli yli 700 ja kilpailuissa ammuttiin useita Suomen ennätyksiä. Toimintavuosi 1990 oli niin tuloksellinen, että seura pystyi edelleen valioluokassa. Mika Mikkola jatkoi nuorten sarjassa menestystään voittamalla pienoiskiväärillä 3×20 ls Suoman mestaruuden ja ilmakiväärillä pronssimitalin. Kesällä Helsingissä järjestettiin SVUL:N Suurkisat ja seura teki mittavan työn rakentamalla Saharan kentälle 60-paikkaisen ilma-aseradan ja yleisöammuntaa varten 15-paikkaisen radan sekä hoiti kisojen ilma-aseammunnat 6.-10.6. Matti J;. Mikkola toimi PAS:n suurkisapäällikkönä. Kisojen yhteydessä seura järjesti samalla invalidiurheilijoiden Suomi-Ruotsi ilma-asemaaottelun.

Vuoden 1991 aikana Mika Mikkola paransi kaksi kertaa ilmakiväärin Suomen ennätystä. Kansainvälisessä nuorten kisassa Tanskan Århusissa hän voitti täysottelun mestaruuden ja sijoittui ilmakiväärillä kahdeksanneksi. Ilmakiväärin SM-kilpailuissa Mika saavutti pronssia. Seura menestyi hyvin myös ikämiesten SM-kilpailuissa, joista tuloksena oli kaksi joukkuehopeaa ja kaksi joukkuepronssia. Parhaasta henkilökohtaisesta suorituksesta vastasi Antero Volmonen voittamalla pienoiskiväärin 3×20 ls sekä pysty – että polviasennon. Poliisien EM -kilpailuissa Portugalissa Suomea edusti kaksi seuran jäsentä, Eine Laitinen ja Jussi Laukkanen sekä johtoportaassa Kaarlo Lehtinen.

Kivääripuolella Y50-sarjassa ampuva Antero Volmonen menestyi vuonna 1992 parhaiten. Hän voitti SM-kilpailuissa vapaa- ja vakiokiväärin makuukilpailussa sekä vakiokiväärin asentokilpailussa kultaa ja vapaakiväärin asentokilpailussa pronssia. Kiväärin veteraaniampujien Pohjoismaisissa kilpailuissa Joensuussa mitalisijoille ylsivät Aki Volmonen, Raimo Niiranen ja Elmar Peltola. Seuran nuorista lupauksista parhaiten menestyi Katja Nieminen saavuttamalla pronssia ilmakiväärin SM-kilpailuissa N18-sarjassa. Mika Mikkola valittiin Helsingin piirin parhaaksi nuoreksi ampujaksi.

Vuoden 1993 kilpailutoiminta oli perinteistä eli kansainvälinen ilma-asekilpailun ja Urjan kisojen järjestämistä. Lisäksi seura järjesti poliisien asekilpailun ja oli mukana Suomen Ampujainliiton järjestämässä European Grand Prix Shooting ilma-asekisoissa Novohallissa.

Kaarlo Lehtinen jäi eläkkeelle, mutta jatkaa ansiokasta työtään seuran hyväksi vähintään entisellä tarmolla.

Jälleen seuran jäsenet ovat menestyneet erinomaisesti kilpailuissa. Arja Nopanen voitti ilmakiväärillä työpaikkaurheilijoiden Euroopan mestaruuden Berliinissä. Ikämiehistä Elmar Peltola ja Raimo Niiranen ovat voittaneet Suomen mestaruuksia. Pistoolipuolella tapahtui kehitystä, mm. yleisen sarjan joukkue nousi sarjakilpailussa mestaruussarjaan. Jussi Laukkanen ampui poliisien Pohjoismaisissa mestaruuskilpailuissa hopeaa. Myös seuran nuoret ovat menestyneet hyvin. Katja Nieminen valittiin seuran parhaaksi junioriampujaksi ja vuoden yllättäjäksi Ari Holmqvist.

Vuonna 1994 toimittiin edelleen vilkkaasti ja seura pysyi valioluokassa. Seura järjesti yhdessä Suomen Ampujainliiton kanssa kansainväliset ilma-asekilpailut, Ruskeasuon ilma-asekilpailut ja Urjan kisat Hyvinkäällä. Seura avusti myös elokuussa käydyissä poliisien SM-kilpailujen järjestelyissä.

Kilpailuissa parhaiten menestyi pistooliampuja Kai Jahnsson, joka valittiin seuran parhaaksi ampujaksi kuten myös seuraavina vuosina. SM-kilpailuissa hän voitti vakiopistoolilla pronssia ja sijoittui olympiapistoolilla neljänneksi. Ilmapistoolin yleisessä sarjassa tuli pronssia joukkueella Kai Jahnsson, Leo Saari, Ari Holmqvist. Ikämiesten SM-kilpailuissa Tauno Ristolainen saavutti kultamitalin olympiapistoolilla sekä Raimo Niiranen ja Elmar Peltola hopeaa pienoiskiväärillä. Nuorten Kultahippukisassa Y15-sarjassa tuli joukkuepronssia joukkueella Marko Huuskonen, Tero Purosuo, Tomi Halttunen. Rauno Rekinen edusti Suomea vammaisten MM-kilpailuissa.

Seuran pitkäaikainen sihteeri ja ampujalahjakkuus Pentti Palonen jäi eläkkeelle.

Tammikuussa 1995 seura järjesti Helsingin kansainväliset ilma-asekilpailut. Ilmapistoolipäivänä Poliisisoittokunta kävi esiintymässä kilpailupaikalla. Urjan kisat ammuttiin jälleen Viikissä muutaman Hyvinkäällä järjestetyn kisan jälkeen. Seura oli myös 24 jäsenen voimalla ja Heikki Hälikän johdolla mukana Vantaalla käytyjen ilma-aseiden EM-kilpailujen järjestelyissä.

SM-kilpailujen henkilökohtaisista mitalisijoista vastasivat Y70-sarjalaiset. Elmar Peltola voitti kultaa pienoiskiväärin makuukilpailussa, Tauno Ristolainen olympiapistoolilla sekä Ilmari Korpi pronssia 300 metrin kiväärikilpailussa. Raimo Niiranen saavutti pronssia veteraanien PM-kilpailussa Tanskassa. Olympiapistooliampujat ottivat hienosti hopeaa SM-kilpailussa Kouvolassa joukkueella Kai Jahnsson, Matti Kuisma, Jussi Laukkanen. Kai Jahnsson valittiin sotilaiden MM-kilpailuun Roomaan.

Loppuvuodesta alkoivat neuvottelut ilma-aseiden SM-kilpailujen järjestämisestä vuonna 1997 eli seuran 70-vuotisjuhlavuonna.

Aluemestaruuskilpailuissa menestyivät niin kivääri- kuin pistooliampujatkin, samoin miehet ja naiset. Seuraan saatiin lisää naisvahvistusta, kun Paula Viitasaari siirtyi edustamaan Poliisien Ampumaseuraa.

Poliisien EM-kisoihin Puolassa osallistui seuran jäsenistä Esa Einistö, Jussi Laukkanen ja Paula Viitasaari, joka naisten urheilukilpailun joukkuekilpailussa sai pronssia.

Vuosi 1996 oli hyvin työntäyteinen seuran järjestettäväksi myönnettyjen ilma-aseiden SM-kisojen tiimoilta. Tammikuun ilma-asekisoissa nähtiin pitkästä aikaa kansainvälisiä huippuja.

Kai Jahnsson jatkoi menestystään Suomen huipulla. Kesän SM-kilpailuista tuli pronssia sekä henkilökohtaisesti että joukkueella. Ruotsin Cup-kilpailusta tuli voitto isopistoolilla ja maaottelussa joukkuevoitto. Kivääripuolella Elmar Peltola ja Raimo Niiranen ampuivat jälleen itsensä mitaleille. Y-sarjassa 3×40 ls Esa Einistö sijoittui hienosti viidenneksi uudella seuran ennätyksellä.

Tuula Vuorela edusti Atlantassa

Poliisien Ampumaseuran vuoden 1996 naisampujaksi valittu Tuula Vuorela on kuulunut jo vuosia Suomen Invalidien Urheiluliiton ampujien parhaimmistoon. Tuula tuli useimmille ”passilaisille” tutuksi 1994-96 treenatessaan Malmin ilma-aseradalla tähtäimessään Atlantan Paralympialaiset.

Nämä olympialaisten tapaan joka neljäs vuosi järjestettävät vammaisten olympiakisat ovat näytönpaikka urheilijoille, joilla jokin ruumiinvamma vaikeuttaa kilpailemista terveiden ehdoilla. Tuulalle tuon vamman aiheutti reuma, joka todettiin 20-vuotiaana. Atlantan kisat olivat Tuulalle toiset Paralympialaiset. Neljä vuotta aikaisemmin Tuula oli ampumassa Barcelonassa. Ampujan uransa Hyvinkäällä aloittanut Tuula muutti Helsinkiin 1993 ja liittyi seuravana vuonna Poliisien Ampumaseuraan. Malmin rata tarjosi hyvät harjoittelumahdollisuudet korkeat tavoitteet asettaneelle ampujalle. Hyvien harjoitteluolosuhteiden ansiosta laukausmäärät kohosivatkin varsin korkealle. Harjoituspäiväkirjamerkintöjen mukaan elokuusta -95 elokuuhun -96 Tuula ampui 60.000 laukausta.

Tuula lähti kisoihin tavoitteena paikka luokan kaksi makuuammunnan finaalissa. Tuloksellaan 594 Tuula sijoittui kilpailussa kymmenenneksi. Jotain kilpailun kovuudesta kertoo, että kaksi ensimmäistä kilpailijaa ampui peruskilpailussa täydet 600. Pystyammunnassa ja kolmiasentokilpailussa Tuula sijoittui viidenneksitoista.

Atlantan jäätyä taakse tähtäin on siirretty kohti Australiaa. Menestyminen kotimaan kilpailuissa avaa ovet kohti ”Sydney 2000”- valmennusryhmää.

Paralympialaisten ammuntalajeissa kilpaillaan vamman haitta-asteesta riippuen kahdessa luokassa. Luokassa kaksi ammutaan ilmakiväärillä tuelta perinteisten pienoiskiväärilajien mukaan eli pysty, makuu ja kolmiasennot. Luokassa yksi ammutaan ilman tukea. Tässä luokassa ovat mukana myös ruutilajit, niin pistooli kuin kiväärikin. Luokan yksi arvokisaedustajina seurastamme mainittakoon Rauno Rekinen (Soul 1988, Assen MM 1989,Wien EM 1995) ja Seppo Kokkonen (Soul 1988 Brugge EM 1991, Barcelona 1992).

Juhlavuosi 1997

Vuosi 1997 alkoi järjestämällä ilma-aseiden SM-kilpailut Helsingin Ruskeasuon Urheiluhallissa. Kisat onnistuivat kokonaisuudessaan hyvin ja jäsenet saivat järjestelykokemusta suuresta kisasta. 99 ratapaikkaa takasivat suurimmat Suomessa järjestetyt ilma-aseiden SM-kisat. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimi Pauli Nevalainen HVA:sta ja rahastonhoitajana Kari Tulikoura. Seuran jäsenet hoitivat valtaisan urakan niin rakentamalla radat kuin toimimalla lukuisissa eri työtehtävissä kilpailupäivien aikana.

Kai Jahnsson valittiin edustamaan Suomea ilma-aseiden EM-kilpailuihin Varsovaan. Edellisestä EM-edustuspaikasta onkin kulunut jo 15 vuotta. Kai Jahnsson on seuran eturivin ampujia. Hänellä on lukuisia maajoukkue-edustuksia ja hän on osallistunut sotilaiden MM-kilpailuihin neljästi. Jahnsson pitää hallussaan sotilaiden Suomen ennätystä ilmapistoolilla ja omaa ennätystään hän sivusi myös vuoden 1997 kisoissa.

Lähde: Poliisien Ampumaseura Ry